Kun listataan parhaita GP-luokan Yamaha-kuljettajia, on Wayne Rainey ehdottomasti yksi heistä.  Kuusi vuotta 500-kuutioisten luokassa toi tälle amerikkalaiselle kolme maailmanmestaruutta, ja hänet muistetaan ikuisesti legendaarisena moottoriurheilijana.

Wayne Raineyn ura katkesi traagisesti pahaan loukkaantumiseen Misanossa vuonna 1993. Tuolloin hän tavoitteli jo neljättä 500-kuutioisten maailmanmestaruuttaan. Tästä huolimatta Wayne Rainey on 24 GP-voitolla, 65 palkintosijalla ja 16 paalupaikalla  edelleen yksi menestyneimmistä amerikkalaisista ratamoottoripyöräilijöistä.

Rainey aloitti ammattilaisuransa vuonna 1979, jolloin hän ilmoittautui AMA Grand National Championship kilpailuihin. Näistä valtaosa USA:ssa erittäin suosittuja Dirt Track -kilpailuja, jotka ajetaan ovaalilla, noin 400-1000 metrin pituisella soraradalla. Laji muistuttaa paljolti eurooppalaista Speedwayta ja maarataa. Seuraavalla kaudella hän kokeili ratamoottoripyörää ja osallistui klubitason kilpailuihin. Tällöin hän huomasi, että laji sopi hänelle erinomaisesti. 

Voitettuaan AMA National Road Race -kilpailun 1981 Loudonissa, jonka Rainey ajoi motocross-tyylisissä ajovarusteissa ja saappaissa, hän siirtyi AMA Superbike -luokkaan. Se oli Raineyn ensimmäinen täysi ratamoottoripyöräilykausi.  Ensimmäinen voitto tuli jälleen Loudonissa. Kauden päätteeksi luokassa debytoinut Wayne Rainey oli loppupisteissä kolmas.

Seuraavalla kaudella Raineyllä oli jo sen verran kokemusta, että hän oli pitelemätön AMA Superbike Championship -sarjassa vuonna 1983. Rainey kuittasi ensimmäisen mestaruutensa ja vaihtoi seuraavalle kaudelle Kenny Robertsin tiimiin ratamoottoripyöräilyn MM-sarjan 250-luokkaan. Samalla Raineyn kilpakalusto vaihtui nelitahtisesta Superbikesta kaksitahtiseen Yamaha TZ250 kilpapyörään. Heti kauden toisessa osakilpailussa Wayne Rainey nousi palkintokorokkeelle ja oli ensimmäisen 250-luokan GP-kautensa loppupisteissä kahdeksas. 

Vuonna 1985 Rainey palasi Yhdysvaltoihin tarkoituksenaan kilpailla 250 GP-sarjassa ja AMA Formula One -luokassa. Tähtäimessä oli palata myöhemmin Eurooppaan ja 500-kuutioisten GP-luokkaan. Rainey menestyi mukavasti ja vuonna 1987 hän voitti AMA Superbike -sarjan mestaruuden, josta hän kävi koko kauden kovaa vääntöä Kevin Schwantzin kanssa. Myöhemmin Rainey ja Schwantz kävivät kovia kaksinkamppailuja myös 500-luokan GP-kilpailuissa.  

Maailmanmestaruus tavoitteenaan Rainey liittyi jälleen Kenny Robertsin Yamaha-tiimiin 1988. Nyt luokka oli kuitenkin 500-kuutioiset.  Kilpakalustona oli vakavasti otettava kilpaväline luokan mestaruustittelin tavoittamiseksi - kaksitahtinen Yamaha YZR500.

Alusta lähtien oli selvää, että Raineyssä oli potentiaalia tulevaisuuden mestariksi. Ensimmäisen 500-luokan voiton hän otti heti avauskilpailussaan 1988 Ison-Britannian GP:ssä Donington Parkissa. Ensimmäisellä 500-luokan GP-kaudellaan Rainey nousi palkintokorokkeelle kuudesti ja loppupisteissä kolmas.

Seuraavana vuonna Rainey tavoitteli mestaruutta jo toden teolla. Hän otti osakilpailuvoiton kotikaupungissaan Kalifornian Laguna Secassa sekä Saksan Hockenheimissa ja Hollannin Assenissa. Mestaruus jäi nipin napin saavuttamatta, mutta koko 1990-luvun alun Wayne Rainey oli osoittanut olevansa voimakastahtoinen kilpailija.

Yamaha teki lisäparannuksia jo aiemmin päivitettyyn YZR500:een ja Rainey aloitti uuden kauden 1990 käytännössä uudella kilpapyörällä. Alku oli paras mahdollinen. Rainey voitti Japanin GP:n Suzukassa ja heti perään seuraavan USA:n osakilpailun kotiyleisön edessä. Kauden aikana Rainey keräsi kahdeksan ykkössijaa ja nousi palkintokorokkeelle peräti 15 kertaa kuudessatoista osakilpailussa. Hän voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Yamaha-kuljettajana pitämällä pitkäaikaisen haastajansa Schwantzin takanaan.

Kaudella 1991 Rainey otti  kuusi voittoa ja toisen maailmanmestaruutensa, jonka hän varmisti Le Mansin Bugatti-radalla. Raineyn mestaruus varmistui kaksi kierrosta ennen maalia, vaikka hän ei noussut kilpailussa palkintokorokkeelle. Tuo kilpailu oli ainoa kerta, kun Rainey ei sijoittunut kärkikolmikkoon – kaikissa muissa 14 osakilpailussa hän oli palkintokorokkeella.

Vuoden 1992 kausi oli monelle kilpailijalle vaikea. Useat mestaruutta havittelevista kilpailijoista, Rainey mukaan lukien, kärsivät loukkaantumisista. Sijoitukset olivat vaihtelevia. Wayne Rainey teki kuitenkin lujasti töitä ja otti kauden päätteeksi kolmannen peräkkäisen 500-luokan maailmanmestaruuden. Näin hän nousi tasoihin maanmiehensä ja myös Yamaha-legendana tunnetuksi tulleen Kenny Robertsin saavutusten kanssa. 

Kaudella 1993 Rainey tavoitteli jo neljättä maailmanmestaruutta ollen vain viiden pisteen päässä Schwantzista. Misanossa ajettu osakilpailu kuitenkin päättyi Raineyn osalta dramaattisesti. Kilpailun johdossa ollut Rainey kaatui pahasti ja sai vakavia selkärankavammoja, jotka katkaisivat hänen kilpauransa.

Tämän jälkeen Wayne Rainey toimi lyhyen aikaa Yamaha-tiimin johtajana MM-sarjassa. Nykyisin hän johtaa AMA Superbike -sarjan promootio-organisaatiota MotoAmericaa.