1982 E40G

E40G oli Yamahan ensimmäinen malli, joka kehitettiin erityisesti kaupalliseen käyttöön. Koska ennakoitiin, että moottoria käytettäisiin vaativissa olosuhteissa ympäri maailmaa, sen suorituskyky oli tärkeä ominaisuus, mutta pääpaino oli erinomaisessa kestävyydessä, luotettavuudessa ja huollettavuudessa. 

Tällaista sitkeyttä suunnittelija halusi ilmentää uuden muotoilun grafiikalla. Kun nämä mallit uusine väreineen ja grafiikoineen toimitettiin kohdemarkkinoille ympäri maailman, ne solahtivat nopeasti tärkeäksi osaksi ihmisten elämää ja heidän toimeentuloaan eri toimialoilla. 

Tämä malli erottui selkeästi nopeuteen keskittyvistä vapaa-ajan malleista, ja mallin myötä sai alkunsa uusi lujatekoinen Yamaha-perämoottorimallisto, Enduro-sarja. E40G on edelleen hyvin myyty malli. Yamaha-perämoottorien siniset, punaiset ja mustat raidat olivat symboloineet tuotetta jo kauan, ja ne tarkoittivat luotettavuutta, tehoa ja helppokäyttöisyyttä. Niistä oli tullut myös Yamaha-perämoottoreiden tuttu ja helposti tunnistettava tunnus kaikilla rannikkoalueilla. 

Moottori 

Yamahan E40G:ssä on 2-sylinterinen 669 cc:n rivimoottori, jonka sylinterin halkaisija ja isku ovat 78,0 x 70,0.

1983 XT600 Ténéré

XT600 Ténéré oli muokattu versio tuotannon maastoajoneuvomallista XT600. Moottorin ja jousituksen suorituskykyä parannettiin nopeuksien kasvaessa Pariisi-Dakar-rallissa vuosi vuodelta enemmän. Pyörässä oli 600 cc:n moottori, johon kuului YDIS (Yamaha Dual Intake System), ensimmäinen etulevyjarru Yamaha-maastopyörämallissa, kello-kampi-Monocross-jousitus, alumiiniakseli ja muuta vastaavaa, ja se oli erittäin luotettava.

XT600 Ténéréstä tuli lukuisten Pariisi-Dakar-rallin kilpailijoiden luonnollinen valinta, mutta sen löysivät myös moottoripyöräilijät, jotka ihailivat Pariisi-Dakar-rallin symboloimaa seikkailua. Lanseerauksen jälkeisten kymmenen vuoden aikana XT600 Ténéré -pyöriä myytiin Euroopassa 61 000 kappaletta, ja yli 20 000 myytiin pelkästään Ranskassa.

XT500-mallin jälkeen tulleen Adventure-luokan suosio saavutti todella uuden tason XT600 Ténéré -mallin lanseerauksen myötä, ja se lopulta symboloi Yamaha-brändin ”seikkailuhenkeä”.

Moottori ja runko

XT600 Ténéré oli 600 cc:n yksisylinterinen OHC-nelitahtimoottori, joka oli varustettu erityisesti sitä varten suunnitellulla runko. 

1984 F9.9A

Yamaha rakensi maineensa kaksitahtisten perämoottoreiden avulla. Mutta maailman johtavan perämoottorivalmistajan brändi luotiin lopulta teknisellä asiantuntemuksella ja ympäristöystävällisyydellä. Yhdysvallat otti 1990-luvulla ensimmäisenä käyttöön perämoottorien ympäristövaikutuksia vähentävät päästöstandardit. Ympäristötietoisuuden herääminen vaikutti siten, että tehojen lisäämisen sijaan perämoottorivalmistajien täytyi keskittyä ympäristöystävällisempien moottorien kehittämiseen.

Yamaha oli aloittanut nelitahtisen perämoottorin kehityksen jo vuonna 1975, ja merkin ensimmäinen nelitahtinen perämoottori oli vuonna 1984 esitelty F9.9A. SF9.9A oli väritykseltään valkoinen, sillä alkuperäinen tuotekuva oli purjeveneiden apumoottorista. Purjeveneen kansi on kuitenkin yleensä korkealla vesirajan yläpuolella ja korkealla näkölinjalla, joten F9.9A:han suunniteltiin esimerkiksi tasainen yläpinta.

Suunnittelutiimin oli ratkaistava useita haasteita, jotka vaikuttivat perämoottorin rakenteeseen. Tiimi esimerkiksi muokkasi yläosan muotoa siten, että siihen saatettiin lisätä öljypohja, ja suunnitteli työntövoimaisen potkurin, joka vastasi purjeveneen tehovaatimuksia.

Moottori

F9.9A on kaksisylinterinen, 232 cc:n moottori, jossa on 9,9 hevosvoimaa.

1984 FJ1100

Saksan moottoriteillä oli mahdollista ajaa kovaa. Tästä syystä asiakkaat arvostivat isoissa moottoripyörissä erityisesti vakautta pitkillä suorilla erittäin korkeissa nopeuksissa. Yamaha vastasi tarpeeseen uuden FJ1100-mallin kehittämisellä.

Oli tärkeää korostaa mallin kuulumista Supersport-luokkaan, joten eteen ja taakse valittiin 16-tuumaiset pyörät. Syynä oli, että nopean ajon vakauden kannalta painopisteen oli edullista olla alhaalla. Ajettavuus oli niin ainutlaatuinen ja sopi saksalaisten kuljettajien mieltymyksiin niin hyvin, että FJ1100 opittiin tuntemaan pikemminkin retkipyöränä kuin Supersport-pyöränä.

Moottori ja runko

FJ1100 luotiin siksi, että Yamaha halusi tarttua haasteeseen ja vakiinnuttaa asemansa yli litran luokassa. Moottorin sylinterin halkaisija oli 74 mm, isku 63,8 mm ja iskutilavuus 1 097 cm³. Lisäksi pyörässä oli rakenteeltaan ainutlaatuinen "sivurunko". Runko oli erittäin jäykkä, ja sen pääputket ulottuivat takaa ohjauspään ohi sen molemmin puolin aina etuosaan asti, joten runko ympäröi päätä kaikilta puolilta.

1985 VMAX 1200

VMAX 1200, joka luotiin vuonna 1985 uutena mallina Amerikan markkinoille, nousi pian debyyttinsä jälkeen suoreen suosioon ainutlaatuisella tyylillään ja ylivertaisella, tehokkaalla suorituskyvyllään. Ei siis ihme, että sen menekki pysyi korkeana yli 20 vuoden ajan.

VMAX on suunniteltu erinomaisen suorituskykyiseksi kiihdytyksiin pitkillä suorilla. Siinä on V-Boost -järjestelmä, eli läppäventtiilit avautuvat imusarjassa 1. ja 2. sylinterin sekä 3. ja 4. sylinterin välillä, kun kierrosluku ylittää 5 750 rpm.

Sytytysjärjestelmän signaali avaa venttiilit vähitellen seuraten moottorin nopeuden kiihtymistä. Venttiilit ovat täysin auki, kun kierrosluku on 8 000 rpm. V-Boost-järjestelmä parantaa perusmoottorin huipputehoa 10 %.

Pian alkuperäisen VMAX:n lanseerauksen jälkeen isojen pyörien harrastajat innostuivat siitä. Alan kehitys tuli käännekohtaan, kun tämä ainutlaatuinen malli ylitti kategorioiden rajat seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Sen vaikutus markkinoihin oli valtava, ja vuoden 2007 loppuun mennessä mallia valmistettiin yhteensä noin 100 000 kappaletta.

Moottori ja runko

Tässä mallissa oli nelitahtinen ja neliventtiilinen DOHC-V4-moottori ja alumiinivalurunko. 

1987 BW’s Original

Legendaarinen skootteri BW's 50 kehitettiin alun perin Japanissa. Omaperäisen muotoilun takana oli luova tiimi, joka suunnitteli skootterin merenrannalle menoa varten hiekkakirppuautojen hengessä. Tätä tarkoitusta varten skootteri sai huomattavan suurikokoiset pyörät (Big Wheels) ja nimettiin BW's-malliksi. Skootterin ensiesittely oli Tokion autonäyttelyssä syksyllä 1988. Jean-Claude Olivier, joka oli tuolloin ranskalaisen Yamaha Motor France -sivuliikkeen johtaja, vakuuttui heti uuden mallin markkinapotentiaalista ja vaati, että se tuotaisiin myyntiin Euroopassa. Samalla tehtiin rohkea päätös siirtää tuotantolinja MBK:n tehtaalle Ranskaan, missä tuotanto aloitettiin vuonna 1990.

Nuoren kohderyhmän reaktio oli erittäin myönteinen, ja skootterista tuli hyvin suosittu etenkin Etelä-Euroopassa, kuten Italiassa ja Ranskassa. BW's-mallin hauska ja urheilullinen tyyli poikkesi täysin vakavahenkisistä, työmatkoihin ja asiointiin suunnatuista kilpailijamalleista. Teini-ikäiset kuljettajat arvostivat skootterin pientä kokoa ja kevyttä painoa. Nämä ominaisuudet yhdessä pippurisen moottorin kanssa tekivät skootterista rivakan kulkijan, jota oli hauska ajaa. Lisäksi sen yksinkertainen, aito ja aikaa kestävä muotokieli paksuine renkaineen antoi skootterille vahvan ja maskuliinisen vaikutelman.

Myyntiluvut kasvoivat nopeasti ja pysyivät vahvana koko 90-luvun ajan. Joinakin vuosina tuotantolinjalta valmistui yli 100 000 skootteria. Alkuperäinen malli pysyi pitkään tuotannossa ja siihen tehtiin vain pieniä teknisiä muutoksia. Merkittäviä uudistuksia skootteriin tehtiin vasta vuonna 2004, eli alkuperäistä valmistettiin peräti 15 vuotta lähes sellaisenaan.

Moottori ja runko

BW's-skootterin 49 cm³:n ilmajäähdytteinen ja kaksitahtinen läppäventtiilimoottori tarjoaa reipasta suorituskykyä. Teräsrunko ja taitava minimalistinen kokonaissuunnittelu pitävät huolen siitä, että skootterin paino pysyi kevyenä. Paksuista renkaista ja vankasta rakenteesta huolimatta se painoi vain 69 kg.

1989 XTZ750 Super Ténéré

Maastossa ajaminen ja seikkailuhenkisyys oli yksi nopeimmin kasvavista moottoripyöräilyn painopisteistä 1980-luvulla. XTZ750 Super Ténéré oli yksi luokan edelläkävijöistä, ja tämän upean yksilön voima ja suorituskyky lisäsivät omalta osaltaan maastoajon suosiota. Kuljettajat halusivat kuitenkin maastoajon lisäksi myös kiitää moottoritiellä kuljettaen matkatavaroita ja retkeilyvarusteita. Tämän vuoksi tarvittiin vielä enemmän voimaa ja tasaisuutta.

XTZ750 Super Ténéré täyttää nämä vaatimukset. Voimanlähteenä on erittäin kompakti kaksisylinterinen rivimoottori, jossa on viisiventtiilinen sylinterikansi ja nestejäähdytys. Tässä pyörässä yhdistyvät matka-ajon tasaisuus ja voima sekä maastoajon vääntömomentti ja vaste. Moottori käy paitsi tasaisesti myös hiljaa. Tämä on miellyttävä ominaisuus, sillä moottorin melu lisää huomattavasti kuljettajan väsymystä pitkässä matka-ajossa. Kevytrunkoinen ja edistyksellisellä jousituksella varustettu malli tarjoaa aivan uudenlaisen tasapainon maantie- ja maasto-ominaisuuksien välillä. Se on kevyempi ja pienikokoisempi kuin nykyiset kaksisylinteriset maastopyörät, mutta se on myös paljon tehokkaampi ja mukavampi suurella nopeudella kuin 1-sylinteriset maastopyörät. 

Moottori ja runko

XTZ750 Super Ténéré on 750 cc:n kaksisylinterinen DOHC-nelitahtirivimoottori, jossa on viisiventtiilinen sylinterikansi, nestejäähdytys ja viistolohkorakenne. Runko on kaksoiskehtomallia, ja se on valmistettu erittäin vääntöjäykästä teräksestä. Se on kevyt ja vahva; taipuminen on minimoitu ja käsiteltävyys niin maantiellä kuin maastossa on hyvä.